“Oulipolaisille ilmaisun vapaus oli pateettinen harha, koska kaikki kirjailijat ovat joka tapauksessa monien erilaisten rajoitteiden alaisia. He keskittyivät kehittämään systemaattisesti kirjoittamista ohjaavia rajoitteita, sääntöjä ja generoivia periaatteita. Vapaan alitajunnan ja ”inspiraation” sijaan oulipolaiset toivat kirjoittamiseen formaalit metodit: algoritmit, joukko-opin, kombinatoriikan ja permutaatiot. Oulipo keskittyi myös erilaisiin tekstien ja niiden tuottamisen koneellisuuden kysymyksiin. Rajoitteiden ja tekniikoiden pohtimisen johdosta oulipolaiset olivat luontevasti ensimmäisten joukossa suunnittelemassa myös tietokoneen ja kirjoittajan yhteistoimintaa.”